Kehämäisyys syrjäytti lineaarisen toimintatavan

Oletko huomannut, että elämä on muuttunut? Luultavasti jokainen vastaa Kyllä.

Oletko huomannut, että sinulla on asiakkaana entistä enemmän valinnanvaraa ja vaikutusmahdollisuuksia? Luultavasti jokainen vastaa Kyllä.

Oletko huomannut, että yrityksesi liiketoimintaprosesseja on muokattu asiakaskeskeisemmiksi? Luultavasti useimmat vastaavat En.

Siinä oli tämän kirjoituksen aihe lyhyesti kuvattuna. Vaikka tapamme käyttää ja valita tuotteita on muuttumassa, monet yritykset jatkavat toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Toisen maailmansodan jälkeen sekä koulutuksessa että liiketoiminnassa vallitsi lineaarinen ajattelutapa. Asioiden kulku oli ennakoitavissa, ja valmistava teollisuus puski tuotteitaan markkinoille – ensin paikallisesti ja myöhemmin laajemmassa mittakaavassa. Toimitusprosessi oli edelleen melko suoraviivainen:

 

 

outcome22015-2-1

 

 

IT-järjestelmien käyttöönoton myötä (ensin ERP eli toiminnanohjausjärjestelmät, sitten PDM eli tuotetietojen hallinta) lineaarista prosessia alettiin automatisoida. Useimmat yritykset ovat edelleen tässä vaiheessa.

outcome22015-2-2

Ja sitten tuli PLM

2000-luvun alussa otettiin käyttöön PLM, jolla hallitaan käsitteellisesti tuotteen koko elinkaarta. Suora linja pyöristyi kehäksi, jolloin oli mahdollista iteroida ja ottaa huomioon kentältä saadut kokemukset. Koska lineaarinen organisaatio ei varsinaisesti muuttunut, todellisuudessa kyseessä oli lähinnä suunnittelun ja tuotannon aikaisempaa kiinteämpi yhteys ja tietojen ajaminen ERP-järjestelmään. Informaation kulku pysyi lineaarisena ja irrallisena suunnittelun ja toteutuksen välillä, koska PDM-, ERP-, SCM- ym. järjestelmät oli toteutettu erillisinä muista järjestelmistä.

Ja sitten tuli (digitaalinen) tieto

Internetin leviämisen myötä lähes 40 prosentilla maailman väestöstä on nyt suora Internet-yhteys. Maailmasta on tullut digitaalinen ja verkottunut. Siksi kilpailu voi tulla mistä suunnasta tahansa. Heikot ja tehottomat paikalliset ja alueelliset toimijat jäävät muualta tulleiden parempien kilpailijoiden jalkoihin. Darwinin periaate toteutuu.

Avoimessa maailmassa myös innovaatiot tulevat markkinoille entistä nopeammin. Asiakkaiden tuoteuskollisuus ei olekaan enää taattu.

Nokia oli 1980-luvulla esimerkki erinomaisesta liiketoiminnan muutoksesta (paperista puhelimiin – connecting people). Valitettavasti Nokia ei muuttanut toimintaansa, kun Internetiin pääsy älypuhelimilla tuli mahdolliseksi. Nokia oli markkinajohtaja ja sillä oli tarvittava tekniikka. Yhtiö ei kuitenkaan kyennyt muuttamaan organisaationsa lineaarista toimintatapaa, ja nopeasti liikkuvilla markkinoilla siitä tuli pian sivustakatsoja.

Kaikki alat eivät tietenkään ole yhtä dynaamisia, mutta silti asiakkaat odottavat yrityksiltä samanlaista innovatiivisuutta ja luovuutta. Muutamalla hiiren klikkauksella he löytävät vaihtoehtoja – osa hyviä, osa huonompia, mutta vaihtoehtoja yhtä kaikki.

Nespresson kohdalla ei ole kyse vain kahvikapselista ja kahvikoneesta, vaan asiakas maksaa kokonaisuudesta – palvelusta ja koko tarinasta.

Kaikki alat eivät tietenkään ole yhtä dynaamisia, mutta silti asiakkaat odottavat yrityksiltä samanlaista innovatiivisuutta ja luovuutta. Muutamalla hiiren klikkauksella he löytävät vaihtoehtoja – osa hyviä, osa huonompia, mutta vaihtoehtoja yhtä kaikki.

Apple ja Nespresso ovat tunnettuja tällaisiin ratkaisuihin siirtyjiä, vaikka ne myyvät edelleen myös tuotteita.

Nespresson kohdalla ei ole kyse vain kahvikapselista ja kahvikoneesta, vaan asiakas maksaa kokonaisuudesta – palvelusta ja koko tarinasta. Jos Nespresso vaihtaisi asiakkaan koneen kolmen vuoden välein parempaan (uusilla ominaisuuksilla varustettuun), asiakas ei enää omistaisi mitään, vaan maksaisi käytöstä. Alumiinikapselitkin voidaan palauttaa kierrätettäviksi. Tässä tapauksessa Nespressolla on uskollinen asiakas, jos yritys vain muistaa kuunnella hänen tarpeitaan.

Voidakseen ottaa käyttöön tällaisia uusia liiketoimintamalleja yritysten on muutettava toimintatapaansa. Perinteinen osastokohtainen järjestelmä on liian hidas ja liian irrallaan asiakkaasta.

Tämän takia uudet PLM-konseptit keskittyvät nyt tiedon jakamiseen koko organisaatiossa. Tarkoituksena on saada suora näköyhteys asiakkaan vaatimuksiin sekä kertoa etukäteen ylläpitotarpeista ja tuotepäivityksistä, jotka saattavat olla kyseiselle asiakkaalle ajankohtaisia.

Koska PLM-järjestelmien edellytyksenä on tiedon jakamisen mahdollisuus, PLM:n nousevana trendinä on infrastruktuuri, jossa kaikki tarvittava tieto on saatavilla verkossa. CIMdata ja Gartner käyttävät termiä Business Innovation Platform. PLM-järjestelmien toimittajat sovittavat järjestelmiään nykyaikaisten liiketoimintamallien mukaisiksi. Perustana ovat pilvipohjaisuus, tietokeskeisyys ja erilaiset lisenssimallit. Tulevissa kirjoituksissani kerron tarkemmin liiketoiminnan muutoksen vaikutuksista ja seurauksista.

 

Lue lisää täältä:

From a linear world to fast and circular
A PLM identity crisis